Bjurån (Rånejoki)
| Bjurån | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Norrbotten |
| Maakunnat | Norrbotten |
| Kunnat | Luulaja |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Rånejoen vesistö |
| Valuma-alue | Bjurånin valuma-alue |
| Pinta-ala | 189,61 km² [1] |
| Pääuoman osuudet | Bjurån ←Stenträskbäcken |
| Yhtyy | Rånejoki [1] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Spiktjärnen [2] |
| Laskupaikka | Rånejoki, Orrby [3] |
| [a] | |
| Sivu-uomat | Västibäcken, Stenträskbäcken |
| Taajamat | Orrby, Ängesträsk, Forsnäs, Krokträsk |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 205 m mpy. [b] |
| Laskukorkeus | noin 8 m mpy. [b] |
| Korkeusero | noin 197 m |
| Pituus | 40 km |
| Kaltevuus | 4,93 m/km |
| Keskiylivirtaama | 15 m³/s (MHQ) [4] |
| Keskivirtaama | 2,5 m³/s (MQ) [4] |
| Keskialivirtaama | 0,1 m³/s [c] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Bjurån on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Luulajan kunnassa sijaitseva 40 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma. Se saa alkunsa Spiktjärnenin pikkujärvestä ja yhtyy pääuomaansa Orrbyn kylässä.[1][5][3][2]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bjuån alkaa pienenä purona Spikträsketin suolammesta noin 195 metrin korkeudella mpy. ja se laskee alas laaksoon kerääntyen ensin Lillbergseletiin (ruots. selet, sel tarkoittaa suvantoa). Kapenevassa laaksossa jokeen kertyy järvimäisiä suvantoja useita: Inreselet, Yttreselet, Krokträsket, Valvselet ja Lillselet. Laakso kapenee entisestään, jolloin joki pääsee virtaaman yhteen suuntaan laskien nopeasti alaspäin. Jokilaakso aukeaa kuitenkin Forsnäsin ympäristössä soistuvaksi metsäalueeksi, jossa on jo muutama viljelty maatila. Täällä ylittää joen Haaparannan rata ja Niemisuvannosta tuleva tie. Alajuoksullaan Bjurån virtaa muutaman suuren järven läpi. Järvet ovat muodostuneet poikittaiseen laaksoon, jonne on kertynyt vanhastaan haja-asutusta. Joki käy Ängesträsketissä ja Åseletissä ennen laskemistaan Yttre-Fällträsketin Nödgrenen-lahteen. Siitä vesireitti jatkaa Inre-Fällträsketiin kapean salmen kautta. Molempien järvien vedenpinta on 26 metrin korkeudella. Joki jatkaa viimeisen järven kaakkoispäästä parin kilometrin osuudella Hemträsketiin, jonka vedenpinta on 20 metrin korkeudella. Viimeinen alajuoksun osuus on noin neljä kilometriä pitkä. Se virtaa silloin Rånejoen jokilaaksossa ja yhtyy siihen Orrbyn peltoalueella.[2][6][3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsin metalliteollisuuden historiaan liittyy joen alajuoksulle vuonna 1721 perustettu joen vesivoimalla toiminut voimavasara, jolla taottiin kankirautaa.[7]
Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bjurånin valuma-alueen pinta-ala on 190 neliökilometriä. Sen pinta-ala on 4,5 % koko Rånejoen vesistön (päävesistötunnus 7) valuma-alueesta, joka on 4 207 neliökilometriä. Joki sijaitsee valuma-alueen alakolmanneksessa ja sen oma valuma-alue rajoittuu koillispuoliseen Vitånin vesistöön (tunnus 6).[5][1][8]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bjurån on valuma-alueensa nimikkojoki, mutta se ei muodosta kokonaan valuma-alueensa pääuomaa. Ruotsin vesistöviranomaiset määrittävät vesistön pääuoman seuraamalla alajuoksulta alkaen sitä joenhaaraa, jolla on yläjuoksulla suurin valuma-alue. Paikalliset ihmiset ovat kuitenkin voineet nimetä pääuomaksi eri haarat kuin viranomaiset. Nimikkojoki muodostaa pääuoman 29 ensimmäisellä kilometrillä, jonka jälkeen sen jatkeeksi on valikoitunut yläjuoksulla Lillbergsseletiin laskeva Stenträskbäcken, joka laskee Stor-Stenträsketin järvestä. Sen sijaan nimikkouoman kokonaispituus on noin 40 kilometriä ja se tulee Lillbergsseletin järveen luoteesta päin. Siellä sijaitsee Spiktjärnen, joka on Bjurånin lähdejärvi.[1]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (68,8 %), turve (7,0 %), hiekka tai sora (0,0 %), siltti (8,7 %), savi tai multa (0,0 %) ja kallioalue (6,0 %).[1]
Norribäckenin ja Småbergstjärnbäckenin välissä sijaitsee Mosterbergetin suojelualue (ruots. Mosterbergets naturreservat).[9]
Virtaamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bjurånin keskivirtaamat kuukausittain yhtymäkohdassa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Bjurånin virtaamien kuukausittaiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen yhtymäkohdassa on keskivirtaamien keskiarvo 1,9 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Tilaston suurin kuukausittainen keskivirtaama 12,7 m³/s todettiin toukokuussa 2012 ja pienin 0,1 m³/s viimeksi syyskuussa 2006. Toisen lähteen mukaan päivttäin mitatuista virtaamista laskettu keskivirtaama on 2,5 m³/s ja keskiylivirtaama on 15 m³/s [4]. Bjurån yhtyy Rånejokeen kohdassa, jossa sen keskivirtaama on noin 41,7 m³/s, jolloin sivuhaara tuo siihen 5 % lisää vettä. Viereinen kaavio esittää edellä käytetyn tilaston mukaiset keskivirtaamien kuukautiset keskiarvot. Sen mukaan kevättulva olisi suurimmillaan pääosin toukokuussa.[1]
Sivujokia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bjurånilla on lukuisia sivu-uomia, joista suurimpia tai merkittävimpiä on lueteltu alla olevassa taulukossa. Mitä pienempi on yhtymisjärjestysnumero, sitä lähempänä alajuoksua sivu-uoma siihen yhtyy.
| yhtymis- järjestys |
nimi | pituus (km) |
valuma-alue (km²) |
virtaama (m³/s) |
lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Svartbäcken | ~6 | 1 | ||
| 2 | Västibäcken | 5 | 19 | 0,2 | 1,2 |
| 3 | Bäcken | ~3 | 1 | ||
| 4 | Stenträskbäcken | 2 | 31 | 0,4 | 1,2 |
Valuma-alueen merkittävimmät järvet ovat joen läpivirtausjärviä tavalla, joka selostettiin ylempänä. Stor-Stenträsket on puolestaan valittu valuma-alueen pääuoman lähdejärveksi. Näiden lisäksi valuma-alueella esiintyy paljon pieniä järviä, josta voidaan vielä mainita Norribäckenin latva-alueella sijaitseva Mörttjärnen [6].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen koordinaatit on mitattu Internetin ACME-, Google- tai Bing- karttapalveluista.
- ↑ a b Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen korkeusarvot on mitattu Internetin Läntverket- karttapalvelun osoitintyökalulla.
- ↑ Virtaamatiedot on luettu SMHI:n verkkoskivuilta joen tiedoista ja niistä on laskettu keskialivirtaama (MNQ). Se on arvoltaan todennäköisesti hieman liian suuri.
- ↑ Sivu-uomien virtaamat on laskettu SMHI:n jakamasta niiden kuukausittaisista keskivirtaamista.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Bjurån (SE733092-178882) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 13.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Bjurånin yläjuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 14.11.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Bjurånin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 14.11.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 460-506, 13.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 13.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Bjurånin keskijuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 14.11.2020.(ruotsiksi)
- ↑ Klipp i Sörbyn/Sundsnäs historia (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 14.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Länsstyrelsen Norrbotten, suojelualueiden hakupalvelu, viitattu 14.11.2020 (ruotsiksi)